Eilen blogiin raapustettiin kommentti Leningradin piirityksestä. Asiaa hiukan mietittyäni päätinkin sitten kirjoittaa artikkelin piirityksistä.

 

Leningradin piiritys

Leningrad (nykyinen Pietari) oli Neuvostoliiton toisiksi suurin kaupunki. Kaupunki sijaitsee Itämeren alueella, joten ei liene vaikea arvata mitä sille kävi toisen maailmansodan aikana. Saksalaisjoukot pääsivät nopeasti kaupungin porteille, mutta sekä kaupunkilaisten organisoitu puolustus ja saksalaisten päätös lähteä itään säästivät kaupungin Stalingradin kohtalolta. Kaupungin tuhoamisen sijaan Hitler päätti tuhota kaupunkilaiset: kaupunki saarrettiin ja se pyrittiin näännyttämään. Lähes 900 päivää kestäneen piirityksen jälkeen kuolleiden määrä oli jotain 600 000:n ja miljoonan väliltä. Ihmisten sanotaan epätoivossa sortuneen jopa kannibalismiin. Lopulta vuonna 1941 alkanut piiritys päättyi vasta vuoden 1944 alussa.

 

Masadan piiritys

Vuonna 66 jKr. alkoi niin kutsuttu ensimmäinen juutalaissota. Juutalaiset kapinoivat Rooman valtakuntaa vastaan ja tuloksena oli sota. Yksi sodan tunnetuimmista tapahtumista oli niin kutsuttu Masadan piiritys. Kyseinen paikka on suuren kivimuodostelman päällä, noin 400 metrin korkeudessa. Koska linnoitus oli puolustusasemissa olevien juutalaisten kannalta otollinen, päätti Juudean roomalaiskuvernööri Lucious Flavius Silva saartaa kaupungin vuonna 72. Piiritys kesti joitakin kuukausia ja kun roomalaiset lopulta saivat murrettua kaupungin muurit, tulos ei varmana ollut aivan odotetunlainen. Juutalaiset olivat tehneet noin 1 000 ihmisen joukkoitsemurhan ja jäljellä ei ollut ketään. Yhden tarinan mukaan arvottiin aina tappaja, jolloin todellisuudessa vain viimeisen ihmisen kohtaloksi tehdä juutalaisuuden vastaisena pidetty itsemurha.

 

Dien Bien Phu

Indokiinan sodan aikana ranskalaisille kävi kohtuullisen ikävästi. Vuonna 1954 he olivat linnoittautuneet Dien Bien Phun alueelle ja aliarvioivat vihollisen melko täysin. Vietminhillä ei pitänyt olla muun muassa liikkuvuutta, eihän heillä pahemmin ollut moottoriajoneuvoja. Vietnamilaisia tämä puute ei haitannut, vaan he kuljettivat sotatarvikkeensa lihasvoimaa käyttäen. Lopulta ranskalaiset saatiin yllätettyä niin totaalisesti, että tuloksena oli nöyryyttävä tappio. Ranskalaisilla oli alivoima miehissä mitattuna, mutta tämähän ei olisi haitannut jos teknistä osaamista oltaisiin voitu käyttää hyväksi. Sääli ranskalaisten kannalta, että vuodenajalle tyypilliset sateet ja matalalla leijuvat pilvet tekivät lentokoneista melko turhia ja maa-alusta sai tankit vain jumiin. Epätoivoisen tilanteen alla muun muassa eversti Charles Piroth suoritti kranaatilla itsemurhan ja yhdysvaltalaiset joukot väläyttelivät jopa ydinaseen käytöllä. Lopulta vietnamilaiset saivat vihollisen antautumaan ja sota oli käytännössä ohi.

 

Suomenlinnan piiritys

Ruotsin ja Venäjän sotiessa osana Suomensotaa nähtiin meilläkin päin piiritys. Venäläisjoukot olivat piirittäneet vuonna 1808 Suomenlinnan, tavoitteenaan helpottaa näin Suomen valtausta. Amiraali Carl Olof Cronstedtin mukaan tilanne oli toivoton ja hän päätti pyytää Tukholmasta apua. Tosin ei vienyt kauaakaan aikaa kun Suomenlinna antautui ja sodan kannalta kohtuullisen tärkeä kohde, yhdessä yli 7 000 sotilaan kanssa, joutui venäläisille. Jälkikäteen Cronstedtia on pidetty joskus pelkurina, joskus petturina ja joskus jopa salaa Suomen etua ajaneena. Tosiasiassa on kuitenkin sanottava, että jos talvisota osoitti suomalaisten rohkeuden, Suomenlinan piiritys taas jotain aivan muuta.

 

Sevastopolin piiritys (1854-55)

Poikkeuksellinen vuosiluvun merkintä otsikossa johtuu siitä, että kaupunkia piiritettiin myös toisen maailmansodan aikana.

Jos Suomenlinnan piirityksen jälkeen venäläiset eivät luonnollisestikaan ottaneet oppia suomalaisilta. Krimin sodan aikana vuonna 1854 englantilaiset, ranskalaiset ja osmanien joukot saartoivat  tämän nykyisin Ukrainalle kuuluvan satamakaupungin. Tykistötuli oli erittäin kovaa, mutta myös taudeilla oli oma merkityksensä; joidenkin lähteiden mukaan tauteihin kaatui jopa enemmän väkeä kuin luoteihin, tykinkuuliin tai muihin ihmisten toimiin. Lopulta liittoutuneilta kaatui noin 128 000 sotilasta ja venäläisiltäkin sellainen satatuhatta. Nyt ei syystä tai toisesta tule mieleen suomalaista sanaa kuvaamaan ruotsinkielistä termiä ”pyrrhusseger”, mutta tällaisen sitten liittoutuneet saivat; lopulta voittivat taistelun, mutta olivat lähes tuhonneet itsensä sen saavuttamiseksi.