Heti ensi alkuun tämä artikkeli oli kirjoitettu ennen ”edit” kohdan tekstejä. Uutisissa olleiden juttujen perusteella kuitenkin tuli tunne, että tuo kohta oli aivan pakko kirjoittaa. Kyseisen kohdan jälkeen on tiedossa täysin omaa (lue: henkilökohtaista) vitutusta. Harvemmin turvaudun kiroiluun, mutta tässä tapauksessa minusta riippumattomattomat tahot eivät ole jättäneet vaihtoehtoja.

 

Niin karulta kuin se kuulostaakin, kansanmurhia on tapahtunut läpi historian. Nyt tarkoituksenani on esitellä muutama näistä pintapuoleisesti, ehkäpä pohjustuksena tuleville artikkeleille. Kansanmurhalla tarkoitetaan jonkun tietyn ihmisryhmän (esimerkiksi etnisyyteen, kieleen, uskontoon tai vastaavaan perustuen) joukkotuhontaa.

 

Holocaust (holokausti)

Varmasti kaikille tuttu holocaust pitää esitellä ensimmäisenä, ihan jo siksi, että aiheeseen perehtyneiden ei tarvitse odottaa sen löytymistä. Kyseessä lienee maailman tunnetuin joukkotuhonta, ei vähiten aktiivisen opetuksen, lukuisten elokuvien ja muiden viittauksien kautta. Holocaust oli toisen maailmansodan aikana natsien suorittama operaatio, jonka tarkoituksena oli enemmän tai vähemmän hävittää kokonaan epäsopivat ihmiset ja ihmisryhmät. Tunnetuin ryhmä oli juutalaiset, joita joidenkin arvioiden mukaan kuoli 5-6 miljoonaa. Muita merkittäviä ryhmiä olivat romanit, homoseksuaalit, kehitysvammaiset ja sotavangit. Metodeina käytettiin tuhoamisleirejä, näännytystä työllä ja/tai nälällä, teloituksia ja kuolemanmarsseja. Tällä hetkellä holocaustin kieltäminen on rikos, joista on mahdollista saada jopa pitkiä vankeustuomioita.*

* http://www.ejpress.org/article/23149

 

Holodomor

Jos Hitlerillä oli holocaust, niin Stalinilla oli Holodomor. Kyseessä oli vuosina 1932-33 raivonnut nälänhätä Ukrainassa, jonka käynnistymisestä syytetään melko pitkälti Stalinin politiikkaa. Kyseinen tapahtumaketju on mitä todennäköisimmin tahallisesti aiheutettu, jonka takia monet maat ovat tuominneet sen kansanmurhana. Uhrien määrästä ei ole tarkkaa tietoa ja arvioit heittelevät pahasti. Venäläislähteissä* on esitetty kolmea miljoonaa, mutta joissakin lähteissä** jopa seitsemää miljoonaa. Myös kannibalismista*** ollaan puhuttu, mikä ei varsinaisesti yllätä sellaisessa paikassa, jossa nälkä tai nälästä johtuvat taudit tappavat noin 25 000 ihmisen päivävauhtia.

* http://en.rian.ru/exsoviet/20100311/158159509.html

** http://www.loc.gov/exhibits/archives/ukra.html

*** http://www.artukraine.com/famineart/lukov.htm

 

Armenialaisten kansanmurha.

Tämä kansanmurha on yksi kiistanalaisimmista kansanmurhista. Turkkilaiset puhuvat noin 300 000 nälkään ja vastaaviin tapahtumiin kuolleesta, armenialaiset jopa 1 500 000 järjestelmällisesti tapetusta. Vaikka tapahtumavuosi oli 1915, asiaa ei olla vieläkään saatu päätökseen, vaan kyseinen episodi ja sen tuomitseminen hiertää vieläkin maiden välejä. Kansanmurhaksi tapahtumasarjan on määritellyt muun muassa Yhdysvallat*. Useimmiten itse olen kuullut tarinan, jossa turkkilaiset eivät pitäneet armenialaisista ja aloittivat operaation, josta seurasi silmitön teurastaminen, vaino ja nälkiinnyttäminen. Taustalla vaikutti 1900-luvun kansallisuusaatteet, mutta myös ensimmäisen maailmansodan toimet ja sosiaaliset erimielisyydet.

*http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Turkki+hermostui+USAn+kansanmurhalauselmasta/1135230968736

 

Ruandan kansanmurha

Tämä kansanmurha lähti käyntiin niinkin myöhään kuin vuonna 1994, toisin sanoen suurella todennäköisyydellä suurin osa tämänkin artikkelin lukijoista on elänyt sen aikana. Ruandassa oli hutujen ja tutsien välillä vallinnut suuri epäluulo toisiaan kohtaan jo pitkään. Taustalla oli jo siirtomaa-ajalta peräisin ollut tapa erotella nämä kaksi eri ryhmää niin, että heidän välillään vallitsi erimielisyyksiä. Tyypillistä hajota ja hallitse politiikkaa siis. Tapahtumat käynnistyivät presidentti Juvenal Habyarimanan lentokoneen alas ammunnasta. Seuraavien sadan päivän aikana radikaalit huturyhmittymät tappoivat arviolta 800 000 tutsia ja maltillista hutua, tosin luvusta ei olla täysin yksimielisiä.*

* http://www.hrw.org/reports/1999/rwanda/Geno1-3-04.htm#P95_39230

 

Srebrenican kansanmurha.

Jos Ruandan kansanmurhasta ei ole kulunut kauaa, niin tästä on kulunut vielä vähemmän. Jugoslavian hajoamissotien aikana myös Bosniassa sodittiin. Kesällä 1995 serbijoukot saartoivat muslimienemmistöisen Srebrenican kylän ja tappoivat käytännössä kaikki miehet ja pojat, yhteensä noin 8 000 ihmistä. Kyseessä ei ehkä ole lukujen perusteella suurikaan murha, mutta se tunnetuin tapaus Bosnian kansanmurhasta. Tämän tapahtumasarjan aikana arvioidaan serbien surmanneen jotakin 100 000:n ja 250 000 hengen väliltä. Kohtuullinen suoritus kun katsoo maan sijaintia ja aikaa: eikö Euroopan kansanmurhien aikojen pitänyt olla ohi toisen maailmansodan jälkeen? Ilmeisesti ei, kuten historia taas vaihteeksi osoitti.

 

Kongon vapaavaltion kansanmurha

Tämä lienee yksi erikoisimmista ja vähiten tunnetuista kansanmurhista tässä artikkelissa. Belgian kuningas Leopold II omisti nykyisen Kongon alueelta. Kuninkaan omistus alkoi 1876 ja kyseessä oli tosiaan hänen yksityinen alueensa, ei varsinaisesti Belgian. Tänä aikana maata johdettiin yritysmallisesti, toisin sanoen voittoja maksimoiden. Tämä tietenkin käytännössä tarkoitti koko kansan orjuuttamista ja pistämistä kumiplantaaseille töihin. Koska kyseessä oli eurooppalaisten näkökulmasta katsottuna arvottomien ihmisten maa, kohdeltiin heitä äärimmäisen julmasti. Jos ”työntekijät” eivät tehneet töitä tyydyttävällä tasolla, heitä rankaistiin. Yleisin rangaistusmuoto oli käden amputointi*. Kuolonuhreja oli miljoonia ja maan väkiluku pieneni 20 miljoonasta vain 10 miljoonaan noin 40 vuoden aikana. Lopulta kuninkaan ”firma” ”kansallistettiin” Belgian hallitukselle vuonna 1908.

* http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/52/MutilatedChildrenFromCongo.jpg (VAROITUS! Saattaa sisältää heikkohermoisille sopimatonta materiaalia!)

 

Argentiinan likainen sota

Sotilasjuntta hallitsi pitkään Argentiinaa ja valtansa pitimeksi se turvautui väkivaltaan. Vuosien 1976 ja 1983 välisenä aikana maassa ”katosi” jopa 30 000 ihmistä. Taustalla oli halu ”turvata” maa kommunisteilta ja vasemmistolaisilta ja taktiikka oli selvä: ihminen katoaa jälkiä jättämättä ja häntä ei ikinä löydetä. Virallisesti häntä ei tapettu, ei vangittu eikä löydetty, hän vain katosi maan päältä. Kyseessä on vieläkin erittäin epäselvä tapaus ja syyllisiksi tai ”asian hyväksyneiksi” tahoiksi on syytetty milloin ketäkin.

 

Edit:

Alun perin tämä artikkeli piti julkaista tällaisenaan. Kirjoitusvaiheessa HS* kuitenkin päätti ilmoittaa kohtuullisen yllättävästä uutisesta: holocaustista opettaminen on lisätty opetussuunnitelmaan. Toki aloite tuli kansallisilta järjestöilät ja ulkoasiainneuvoksen Sauli Fedorowia lainaten ” "Monet maat, esimerkiksi Israel, uskovat muuten, että asiasta vaietaan koulussa.” Siis mitä ihmettä? Varmasti Armeniassakaan ei haluta kenenkään unohtavan heihin kohdistunutta kansanmurhaa, mutta tarkoittaako tuo sitä, että meille pitäisi lain mukaan opettaa armenialaistenkin kansanmurha? Ei Suomella pitäisi olla mitään moraalista syytä opettaa jotakin tiettyä asiaa vain sen takia, että jossakin joku voisi kuvitella meidän unohtaneen.

Suoraan sanottuna (nyt tekee mieli kiroilla) minua ei kiinnosta vittuakaan mitä kouluissa opetetaan niin kauan kuin se on perusteltavissa. Sen sijaan tätä päätöstä ei voi perustella: se ei ole suurin kansanmurha millään mittarilla, se ei kosketa varsinaisesti Suomea ja se ei ole edes uusin. Tässä on nyt vedetty aika helvetin leveällä pensselillä lakiin kohta, jossa voidaan kieltää sodat Euroopassa 1940-luvulla, kunhan ei kielletä yhteen vähemmistöön kohdistunutta sortoa yhdessä maassa. Vittu Eurooppa, herää. Yhtäkään kansanmurhaa ei sovi unohtaa, mutta miksi yksi kansanmurha kohotetaan tällä tavoin framille? 

*http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Holokaustin+opetuksesta+tuli+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ys+opetussuunnitelmiin/1135259324418